Aikomus oli värittää tää ( se aikasempi punapää ) uudestaan marcoilla. Niissä kynissä on tolkuttoman hyvät värit, mutta terotettavuus on paska. –Tai sit en osaa terottaa… lyijy meinaan katkeaa todella todella herästi. :/
Huomasin myös, että en tykkää alkuunkaan käyttää karvasiveltimiä. Ensinnäkin niistä irtoaa aina karvoja pitkin työtä ja saan sen mutkuilemaan jotain käärmetanssia ja sotken sillä koko kuvan. :/ Ja niin varovasti kun koitin sitä käyttää. Ei kiitos, synteettinen ja sopivan lyhyt sen olla pitää.
Se on hyvin epätodennäköstä, että osaisin piirtää kahta samanlaista. Mut väritys... Jotain tän näköstä kun oisikin tullu jo ekalla kerralla. Olisi pitänyt värittää se marcoilla alunperinkin.
Siis akvarellikynillä tein, en vesiväreillä. Jätin viimesen kerroksen kynänjälkeä. 8’)
Hahmon ilmeestä. No, itseä ei vituttanut kun piirsin ja väritin tuota, mutta eihän omilla tuntemuksillani ole ennenkään ollut mitään tekemistä sen kanssa mitä hahmo tuntee. x’’D Eikä ollut tarkoitus tukea mitään stereotypiaa siitä, että punapäät ovat niitä kaikkein kiukkuisimpia. ^^’
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti